Perhe työnantajana - kuka päättää, kuka maksaa?

Sain eilen kirjeen Jyväskylän kaupungilta:

Kirje kaupungilta 12.4.2010:

"Hyvät vanhemmat

Haluamme kehittää edelleen yksityistä perhepäivähoitoa. Tavoitteenamme on parantaa perhepäivähoidon laatua ja varmistaa sitä kehittämällä valvontaa. Olemme valmistelemassa perusturvalautakunnalle esitystä, jonka mukaan yksyisiltä perhepäivähoitajilta edellytetään 1.8.2010 alkaen y-tunnusta (yrittäjä-tunnus). Tämä tarkoittaa, että perhepäivähoitajat huolehtisivat itse yhteiskunnallisista velvoitteistaan (verot, eläkemaksut, vakuutukset), ja että he eivät olisi enää työsuhteessa perheeseen. Kaupunki hyväksyy perhepäivähoitajat, ja hyväksymisessä kiinnitetään huomiota hoitajan koulutukseen ja sopivuuteen alalle.

Mikäli muutos toteutuu, perheet voivat jatkossa saada palvelurahaa sekä hoitajan tai lapsen kotona tapahtuvaanyksityiseen perhepäivähoitoon valitsemalla lastensa hoitajaksi y-tunnuksella toimivan hoitajan. Palveluraha maksetaan tällöin suoraan perhepäivähoitajalle ja perhe maksaisi ainoastaan hoitomaksun hoitajalle. Muut ehdot palvelurahan saamiseksi yksityiseen perhepäivähoitoon pysyisivät samoina.

Mikäli palvelurahan makasmisen edellytykset säilyvät ennallaan, kaikki nykyiset palvelurahapäätökset ovat kuitenkin voimassa päätöksessä olevaan päättymispäivään saakka.

Palverurahan vaihtoehtona perheillä on mahdollisuus hakea Kelan myöntämää yksyitsen hoidon tukea tai kotihoidontukea sekä yksityistä tai kunnallista päivähoitopaikkaa kodin ulkopuolelta."

Lopuksi kirjeessä kerrottiin miten näppärästi y-tunnuksen voi hakea www.ytj.fi osoitteesta.

... Hetkinen?

Tämä järjestelmä, jossa lapset voivat olla kotihoidossa, yksityisen perhepäivähoitojan hyvässä hoidossa, on ollut erittäin upea systeemi kiireiselle yrittäjä perheelle, jossa lapsia on neljä. Lapset ovat saaneet erittäin hyvää hoitoa ja onpa mukaan mahtaunut lapsi myös toisesta perheestä. Näin olemme edenneet jo pari vuotta. Ei sairastumiskierteitä, ei karkaamisia tarhan pihasta, ei kiukkuisia aamuherätyksiä, ei henkilökunta vajeita - vaan mukavaa kotihoitoa pienessä "ryhmässä".

Hoitaja on meillä palkkasuhteessa, olemme siis hänen työnantajiaan ja huolehdimme näin myös velvoitteista, TyEL:stä ynnä muista sotumaksuista ansioverot mukaan lukien.

Nyt tuon kirjeen perusteella kuitenkin tämä hieno systeemi olisi päättymässä, koska hoitajan tulisi olla yrittäjä, jotta palvelurahaan olisi oikeus 1.8.2010 jälkeen.
Lisäksi kaupunki päättäisi kuka lapsiani voisi hoitaa. - Karvat nousee äidillä pystyyn tässä kohtaa.

"Kehittämällä valvontaa" ... ? Emmekö me vanhempina vastaa siitä että lapsilla on hyvä olla? Väitän, että kotihoidossa olevilla lapsilla on varmasti paremmat oltavat kuin monessa suuressa päiväkotiryhmässä. Eritoten jos kyseessä on jollain tapaa erilainen lapsi - siis oikeasti tavallinen lapsi - lapsi joka poikkeaa hitusen näistä "normeista" joita mm. neuvoloissa jaetaan.

Jos halutaan valvoa sitä kuka saa kotihoidontukea, kuka palvelurahaa, kuka lapsilisää, eikö siihen olisi muita keinoja? Eihän lapsilisääkään varten tarvitse perustaa valvontakomiteaa tutkimaan oletko oikeutettu lapsilisään vai et.
Eikö lastenhoito kuulu jollain tapaa lapsiperheen oikeuksiin?

Nythän päiväkotipaikat ovat muutenkin kortilla, mahdollisesti joudut ajamaan lapsesi hoitoon aivan toiselle puolelle pitäjää - edistääkö tämä hyvinvointia?
Hyvinvointiyhteiskunnassa tulee poistaa stressitekijöitä, tehdä eläminen ja oleminen sekä yrittäminen (ja työntekeminen) ihmisilliseksi ja järkeväksi.
Yhteiskuntahan tukee myös päiväkotien toimintaa, ei sitä(kään) sentään rahoitetan vanhempien maksamilla päivähoitomaksuilla. Hetkisitten pyrittiin saamaan lisää perhepäivähoitajia ja nyt niistä koitetaan päästä eroon?

Yrittäjyyttä toki pitää tukea, muttei siihen pakottaa voi. Toisaalta yrittäjän velvoitteet ovat sitä luokkaa ettei lastenhoidosta tule saamaan sellaisia tuloja, että se olisi yritystoiminnallisesti kannattavaa. Mitenkäs vaikka vammaisen henkilöin henkilökohtaisetavustajat? He ovat monesti opiskelevia nuoria, eivät varmasti halua yritystä perustaa vain siksi, että voisivat tehdä työtä jolla on tarkoitus.

Mikäli yrittäjäksi mielii, tulee sen tapahtua omaaloitteisesti.
Mitenkäs, jos tarvitse hoitajaa illaksi ja sinulla on opiskelija ilta hommissa, hänenkin tulisi olla yrittäjä? - Jos siis teet vaikka yö- tai iltavuoroa töissäsi. Etkä tarvitse hoitajaa päivisin, palvelurahaanhan tulee olla tällöinkin oikeus.

No, mikäli lastenhoitaja olisi yrittäjä, tarkoittaisi se käytännössä sitä että lastenhoitomenot vähintäänkin tuplaantuisivat perheelle (etenkin jos lapsia on useita).

Kiintoisaa tässä yhtälössä on se, ettei lastenhoitajalle itselleen mennyt tästä tiedotetta, vain työnantaja perheille. "Käskepäs työntekijäsi yrittäjäksi, se on katsos helppoa!".

Miten tämän voisi ratkaista?
Jos kaupungilla on ongelma valvoa rahojensa käyttöä, voisi yksinkertaisesti tehdä listan, mitä perheeltä työnantajana velvoitetaan. Lista maksuista ja velvoitteista mitä työnantajan tulee hoitaa sekä malli esimerkki työsopimuksen tekemiseen.

Palkkanauhan voisi lähettää kaupungille tositteeksi maksetuista palkoista ja velvoitteista ja tätä vastaan tuet saisi. Työnantajaperheelle maksettaisi tuet kaikkinensa ja työnantaja huolehtisi näiden kaikkien vero- ja muut maksut - jos kaupungilla on ongelmana hallita "sinun ja minun" rahoja ja maksuja.
Ja mikäpä estäisi perheen ja kaupungin toimihenkilön tapaamista vaikka vuosittain tai työsuhteen alkaessa, jotta tiedetään missä mennään.
Listan voisi tehdä myös työntekijälle, mitä hänen tulee huomioida ollessaan toisella töissä, jos tässä on vielä jotain epäselvää. Olipa kyseessä siis yksityinen tai yritystyönantajana, pitää työntekijän itse huolehtia, että hänen palkkasuhteessaan kaikki on kunnossa, kyllä se on tänäpäivänä mahdollista.

Lasten hyvinvointi on myös tärkeää hyvinvointiyhteiskunnassamme, yritän pitää huolen että näin myös on. Tässä on yksi askel facebook ryhmän lisäksi. Pidetään ääntä!