Saisiko olla byrokratiaa?

Byrokratia - tuo kansamme suurin vitsaus. Suomen Yrittäjien tuorein pk-yritysbarometri (2/2012) kertoo karua kieltään: Suomalaisista pk-yrityksistä 63% kokee byrokratian suurimpana yritysten kehittämisen esteenä. Keski-Suomen vastaava luku on jopa 81%! Missä mättää?

Muutama elävä esimerkki yrittäjien kentältä:

Harmaa talous.
Valtio menettää verotuloja, mutta ongelma ei ratkea vaikeuttamalla rehellisten yrittäjien työtä. Lakia tiukennetaan ja sääntöjä kiristetään. Rehellinen yrittäjä joutuu byrokraatin papereita täytellessään tekemään paljon tuottamatonta työtä.  Kuka korvaa sillä ajalla menetetyn tulon? Ei tule tulosta, eikä siten verojakaan. Rehellinen yrittäjä jättää ehkä leikin sikseen. Turha yrittää. Mutta rikollinen ei noudata lakia. Niinpä rikollinen menestyy aina vain paremmin.

Aloittava yrittäjä.
Innostunut henkilö haluaa perustaa yrityksen. Kilauttaa ehkä Elyyn tai paikalliseen kehitysyhtiöön kysyäkseen miten lähteä liikkeelle. Hänet ohjataan soittamaan sinne ja sitten tänne ja kolmanneksi tuonne. Yleensä joudut vielä itse kaivamaan tarkemmin nettiä ja yhteystietoja, koska virastot ja laitokset eivät ole tai halua olla asiakaskeskeisiä. Eikä yrittäjän alku osaa vielä kysyä oikein. Ei puhuta samaa kieltä.  Missä tulkki? Vastaukset voivat myös olla virheellisiä tai ei vain viitsitä auttaa vastausten etsinnässä. Mistä yrittäjä voi tietää mikä on oikein ja mikä väärin? Epäilläkö vai ei? Lähteekö yrittäjyyspolku heti väärään suuntaan ja romuttuuko liian pian.

Työntekijän palkkaaminen.
Jos sitten palkkaisi ensimmäisen työntekijän, ja kasvattaisi yritystä! Oppisopimus on hyvä diili vaikkapa nuorelle - kyllä, mutta oppisopimuskorvaus on liian pieni kattamaan opettamiseen kuluvaa aikaa ja omien tulojen menetystä. Laitat hakemusta sinne ja tänne - yhdeltä luukulta olisi helpompaa. Soittelet jälleen moneen paikkaan. Yksi virastotason ihminen osaa vastata vain yhden aihealueen kysymykseen.
Sitten on se palkkatukimahdollisuus, vaan sekin tulee vähintään kuukauden viiveellä eikä tuoreen yrityksen kassassa yleensä ole niin paljoa vararahastoa. Yritetään siis yksin.

Markkinointi ja myynti.
Yritys ei toimi ilman myyntiä ja markkinointia joihin etenkin pienyritys tarvitsee tukea, koulutusta ja opastausta. Vaan näitä ei kuitenkaan saa missään kehittämishankkeissa mainita. Kilpailu vääristyy. Suunnitellaan vaan lisää strategioita  ja niiden suunnitelmia. Miten on käytännön tekojen laita?

Idea!
Keksit hyvän idean ja tarjoat sitä johonkin julkisyhteisöön, koska tiedät kentän tarvitsevan tuotettasi tai palveluasi. Pitää kilpailuttaa. Byrokratia käyttää hirvittävän määrän aikaa kilpailutuksen järjestämiseen ja yrittäjä kilpailuun vastaamiseen. Kaikki häviää, aikaa ja rutkasti rahaa. Kuka voitti, kuka hävisi?

Tukea vain menestyville, ei orastaville nupuille.
Kun yrityksesi sitten jossain vaihessa ottaa ja menestyy, tukea tarjotaankin monessa muodossa. Kasvuhypetys on nyt in. Muista ei väliä. Kehittyvät nuput saa koittaa pyristellä kuolemanlaaksoissaan omissa oloissaan. Mites nyt on kilpailun laita? Ehkäpä olisi parempi lakkauttaa kaikki tuet tai sitten antaa jokaiselle saman verran? Jokainen voisi siten keksiä kilpailukeinot miten parhaakseen näkee. Tuella tai ilman - taitavimmat selviää. Näin myös byrokratian kieputuksessa ja kieputtamisessa. Tavalliset jää jalkoihin ja tuskastuu.

Näin byrokratia täällä ruohonjuuritasolla näyttäytyy. Miten tässä näin kävi?
Sapettaa. Henkseleiden paukuttelun pitää loppua nyt ja katsoa realiteetteja silmiin. Täällä kentällä ei tosiaankaan hommat pelitä, tervetuloa katsomaan ja kokemaan. Toimistosta käsin ei näe asioiden oikeaa laitaa.

Miten pääsemme eteenpäin?