lauantai 13. elokuuta 2016

Yksinyrittäjäkin on tärkeä!

Yrittää yksin - onko vakavasti otettava?

Lukiessani kesän alussa paikallista yrittäjälehteä, tulin surulliseksi. Lehdessä on lähes 100%:sesti juttua johtajuudesta. Kasvu, johtaminen, Startup-yrittäjyys, työllistäminen ja menestyminen. Ovathan nämä kaikki toki upeita ja tarpeellisia asioita ja niitä Suomi nyt todella tarvitsee. Mutta tässä hypetyksessä unohtuu hyvin usein pienet puurtajat, aihe, josta jaksan pitää ääntä. Yksinyrittäjät, kaksinyrittäjät. Pienen putiikin pitäjät, kouluttajat, konsultit, käsityöläiset...

Unohtuu, että isossa kuvassa monet näistä pienistä ovat osa jotain isompaa kokonaisuutta, vaikka panos voikin olla pieni, se voi silti olla elintärkeä isompaan kokonaisuuteen. Kuitenkin edelleen, nämä pienet valitettavan usein jäävät huomiotta. Moni pienyrittäjä onkin kyllästynyt tähän ja kapinoi hiljaa tai somekanavissa aiheesta. Siksi tästä kirjoitan nyt taas, lukuisten pienyrittäjien suulla.

Törmään myös huolestuttavan usein sellaiseen puheeseen, että yksinyrittäjä ei ole uskottava jos ei palkkaa ketään, eikä siksi heihin kannata panostaakaan! Tämä on suuren suurta puppua, tietämättömyyttä. Jos olet lähtenyt liikkeelle isoilla panoksilla ja isolla tiimillä, et pysty ymmärtämään tätä kenttää. Minä ymmärrän, olen ymmärtänyt jo yli 10 vuoden ajan.

Kasvu on moninaista!
Moni yksinyrittäjä ei koe isojen juttuja omakseen, koska kasvuun liittyvät asiat tuntuvat olevan liian isoja, liian tavoittelemattomissa olevia. Unelmissaan moni meistäkin toki haluaa kasvaa, vaikka vain liikevaihdon kasvua, yrittäjänä kasvamista jne. vaikkei työllistämään koskaan ryhtyisikään. Kasvun kasvot ovat monenlaiset, kullekin meistä erilaiset. Usein on niin, etteivät pienet vaan yksinkertaisesti ehdi tai osaa lähteä hakemaan tähän apua.

Mitä johtamiseen tulee, niin kyllä yksinyrittäjäkin tarvitsee johtamista. Itsensäjohtamista ennenkaikkea. Myös PPY:tä eli PirunPientäYritystä pitää johtaa. Tällöin tosin kyse on vähän erilaisesta johtamisesta kuin työllistävissä yrityksissä. Vaikka työllistäähän se yksinyrittäjäkin, itsensä! Pidetään siis pienistä kii!

Millainen on yksinyrittäjä?
Tutustutaanpa tähän vekkuliin kaveriin lisää.

Yksinyrittäjä on sitkeä sissi ja tottunut luovimaan. Käytännössä jokainen yksinyrittäjä lähtee yrittäjäksi unelmastaan: saa tehdä sitä mitä haluaa, just siten miten tahtoo. Kukaan ei määrää, kukaan ei käske. Toisaalta se on toisinaan juuri se ongelma, kun kukaan ei käske. Miten saada hommat tehtyä?

Toiset meistä haluavatkin tehdä töitä yksin, keskittyen vain ja ainoastaan omaan tekemiseen. Toiset meistä taas verkottuvat aktiivisesti. Osalla on myös aito tahto joskus työllistää, ainakin ottaa osakkaita yritykseensä. Kaikki tavat ovat ihan yhtä hyviä tapoja yrittää. Joidenkin meidän liikevaihto on häthätää 12 000 € vuodessa ja toisilla taas 100 000 €, jopa enemmänkin. Allekirjoittaneella oli aikoinaan lähes puoli miljoonaa liikevaihtoa edellisessä bisneksessä, ”yksin”. Tässä kohtaa isommat toimijat ajattelevat, ettei tämmöisillä "kärpäsen kakoilla" siis yksintekijöillä, ole yhtään mitään merkitystä. Ei heitä tarvitse edes kuunnella. Vaan entäs jos se on vasta alkua? Kaikki me kaikki jostain ollaan aloitettu, aina on lähdetty liikkeelle pienestä, alusta. Ja etenkin se, että pieni on usein osa isompaa verkostoa.

Tarvitaan tahtoa, tekoja, verkostoja ja uskoa tulevaan.

Yksinyrittäjä vastaa kaikesta

Yksinyrittäjä vastaa tietenkin kaikesta yksin. Markkinoi, myy, hoitaa talouden, siivoaa, rakentaa, järjestelee, johtaa itseään, verkostoituu, tekee työn, setvii byrokratiaa, budjetoi, laskelmoi, räknää, tuumaa, hoitaa suhteita, iloitsee, suree... välillä yrittäjä yrittää pitää huolta myös yksityisasioista kesken työpäivän. Ilman varmaa tuuraajaa.

On totta, että monen meistä olisi hyvä ymmärtää, että rahalla tehdään rahaa ja käsillä tehdään leipää. Eli yrittäjän tarvitsee sijoittaa rahaa vaikkapa markkinointiin, kirjanpitoon, siivoamiseen, tuuraamiseen, kehittymiseen jne. Näin olisi mahdollista kasvaa jollain tavalla, joskus. Keskittyä omaan tekemiseensä, ja jaksamiseen, ja siihen mikä tuottaa. Kasvaa siinä mielessä, että saisi edes itselleen kohtuullista palkkaa. Ettei yritystoiminta olisi vain kallis harrastus. Tarvitaan tahtoa, tekoja, verkostoja ja uskoa tulevaan.

Pelkästään valittamalla ei tässäkään asiassa saada mitään aikaan!

Itse tekemällä säästöä!

Teen itse ja säästän, ei itseasiassa pidä paikkaansa. Tässä meillä monella pienellä olisikin opettelemisen aihetta. Tätä moni meissä juurikin väheksyy, koska emme uskalla ostaa apua. Tiedän kyllä, rahat ovat etenkin alussa ja isompien haasteiden kohdatessa tosi tosi tiukilla, mutta tiedän kokemuksesta, että kun on itse avoin, tämäkin puoli järjestyy hyvällä yhteistyöllä ja sopivilla sopimuksilla - sekä luovuudella! Rohkeudella, yrittäjäriskillä. Vaikka yrittäjän matkaan silloin tällöin tuleekin lähes aina myös mutkia, on tuolloin hyvä ymmärtää hakea apua. Vaikka se vähän maksaisikin, maksaa se jossain vaiheessa itsensä takaisin!

Sitä on yksinyrittäminen.


Vinkkinä yrittäjäjärjestölle ja muille yrittäjien kanssa toimiville: Järjestäkää erikseen yksinyrittäjille tapahtumia, viestintää, uutiskirjeitä ja koulutuksia, sillä yksinyrittäjän arki on kuitenkin hyvin erilainen kuin isomman yrityksen arki. Kentällä olisi paljon sanottavaa, kun joku ehtisi kuunnella, aidosti! Välillä toki pitää ristiinkin verkottua, mutta uskokaa minua, tämä kenttä kaipaa paljon omia juttuja samanhenkisessä porukassa!

Luehan syksyn starttilukemisena myös vanhempi bloggaukseni Millainen on yrittäjä.

T. Sanna Jylänki

(Juttu on alunperin julkaistu Suomen Yrittäjien yksinyrittäjät blogissa kahdessa osassa: Yrittää yksin, onko vakavasti otettava? sekä Millainen on yksinyrittäjä?)

Sanna on innostava kannustaja, yrityssparraaja. Hän kehitti vuonna 2011 yrityksensä Redesan Oy:n joka tarjoaa pienyrittäjien sparrauksen lisäksi yritysneuvontaa yksityisesti. Sannan erikoisvahvuuteen kuuluu myös IT:n ja somen tuntemus, joista hän puhuu selkeällä ihmisten kielellä, kuten yrittäjien asioista yleensäkin. Sanna katsoo asiaa aina monelta kantilta ja käsitteleekin ihmistä ja liiketoimintaa aina kokonaisuutena. Päänä ja olkapäänä. Sanna on aktiivinen somettaja, mutta myös asioiden ajaja ja toimiikin monessa mukana, niin yrittäjäjärjestöissä, kuin politiikassakin. Yrittäjien vuoksi!

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Vadelmavenepakoilainen - ensi-illan tunnelmia

Pappadiipa da pa pa pam pa pam pa pam...

Eilen sain kokea elämäni ensimmäisen kesäteatterin ensi-illan ja vieläpä kutsuvieraana, johtuen #somepiipahtaja hommastani. Jyväskylän Laajavuoressa nautimme musiikkia, tanssia, laulua sekä huikeaa sovitusta Miika Nousiaisen romaanista Vadelmavenepakolainen. Sääkin suosi, eikä oikeastaan yhtään satanut koko illan aikana. Sainpa minäkin parilta itselleni tuntemattomalta katsojalta kiitoksia videobloggailuistani. Nämä lämmittivät kovasti mieltäni, sillä olihan tälläinen teatterista lähes työkseen somettaminen minulle ensimmäinen laatuaan.

On ollut mahtavaa tehdä tätä projektia, oppeja ja koppejakin toki matkalla tullut, mutta niinhän kuulukin aina olla kun uutta lähdetään tekemään. Eikä tämä innostunut somettaminen ihan vielä tähän lopu, sillä aion mennä ainakin 15.7. katsomaan toisen kerran esityksen. Tuolloin lavalla piipahtaa myös Pate Mustajärvi.

Mutta asiaan. Minuakin ihan jännitti ilta, ehkä eniten se, että sataako kaatamalla ja näyttelijät joutuvat märässä esiintymään. Toiseksi se, kun pääsin haastattelemaan ohjaaja Tanjalotta Räikkää viimehetken tunnelmissa sekä takatiloissa tunnelmia ennen esitystä. Aina sitä kokenutkin miettii, että onnistuuko tekemään sellaista settiä, että katsojat ovat tyytyväisiä. Sanoihan joku näyttelijäkin haastatteluja tehdessämme, että jännittää nämä haastattelut! Jännittäminen on ihan normaalia kokeneillakin esiintyjillä, se kuuluu osana sitä juttua!

Kouvola, eikö me voitais muuttaa pois...?

Kokonaisuus oli mainio, tai enemmän kuin mainio. Kaikki toimi jo nyt vaikka live esitykset kehittyvätkin pitkin kauden. Innolla odotan, mitä 15.7. on tuleman.
Hetkeäkään ei kyllästyttänyt, eikä tarvinnut katsoa kelloa, että milloin tämä päättyy. Kerran kyllä kurkkasin kelloa, jotta tietäisin, kuinka kauan vielä saamme nauttia tästä ihanuudesta.

Vaikka olinkin nähnyt harjoituksissa useita palasia sieltä ja täältä, on silti valmis kokonaisuus aivan eri maasta. Saimme vain nauttia esityksestä, täysin rinnoin. Jalkoja ja käsiä vipatti rytmissä monen biisin kohdalla ja pohdin, että voi kunpa nämä kappaleet saisi joskus CD:nä! Samalla annan bändille vielä isot virtuaali aplodit. Vaikken vielä olekaan saanut heitä haastatteluun, niin voin sanoa, että ilman heidän ammattitaitoaan ja luovuuttaan ei Vadelmavenepakolainen olisi Vadelmavenepakolainen.

Olen aina pitänyt musikaaleista ja vielä kun kyseessä on laaja skaala suomalaisia ja ruotsalaisia tunnetuimpia teoksia, ei Vadelmavenepakolainen voi jättää kylmäksi yhtään ihmistä joka musiikista pitää. Nauraa sai lähes kokoajan, vaikka aika tragikoominenhan tarina on. Yhtään surkuttelua tässä ei lopulta kuitenkaan ole.

Näyttelijöiden ammattimainen ote tuo upean silauksen loistoteokseen, vaikka niinpä nämä Teatteri Eurooppa Neljän esitykset ovatkin lähes aina olleet. Upeita settejä lähes kaikki - no, ehkä joku joulushow joskus aikoinaan ei oikein iskenyt. Mutta eihän ne kaikki aina. Enkä minäkään sentään hehkuta ihan kaikkia esityksiä, vaikka paljon hehkutankin. On vain niin paljon hyviä juttuja! Vaikka onhan sanottava, että olen toki nähnyt muutamia surkeitakin, etten puhu ja kirjoita vain siksi koska on pakko. Ei ole - fiiliksissäni täällä omasta vapaasta tahdostani.

Digiloo digilei alla titta på mig...

Päänäyttelijä Timo Ruuskanen, joka on vierailijana TE4:ssä on äärimmäisen positiivinen yllätys! Loistava kaveri, mukava ja rento tyyppi sekä upea näyttelijä, vaikka varmasti monelle tuntematon, vielä. Hänestä kyllä kuullaan varmasti lisääkin! Oli ilo seurata hänen ja koko tiimin työskentelyä lavalla ja lavan takana. Koko porukasta välittyi iloinen tekeminen ja ilo, ihan jokaisessa! On ollut helppoa olla ulkopuolisena mukana ja hetken osana systeemiä. Katsotaan mitä kaikkea tästä seuraa!

Hehkkutukseni päätteksi, en voi muuta kuin suositella kaikille täälläpäin liikkuville kyseistä näytelmää. Menkää ihmeessä katsomaan, on ehdottomasti joka ikisen euron väärti.

Kaivele lisää tunnelmia ja näyttelijä haastatteluja Facebookista hästägillä #somepiipahtaja tai selaa profiiliani facessa. Vaikket kaverini olekaan, ovat nämä kaikki julkisia päivityksiä ja siksi voit katsella niitä vapaasti.

Huimaa teatterikesää - muista että liveteatteri on jotain ihan muuta kuin elokuvat. Jos et vielä ole kokenut, tee se tänä kesänä!

Alla muutama videolinkki valmiina.

Vadelmavenepakolainen - harjoitukset from Sanna Jylänki on Vimeo.

Bäkstagen lyhyet kuulumiset voit katsoa täältä:

Ohjaaja Tanjalotta Räikän haastatelun löydät fb:stä:

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Ah - Teatteria!

Pääosan esittäjä Timo Ruuskanen
Olen niin etuoikeutettu. Onnellinen!

Tiedättehän, kun saa tehdä sitä mitä rakastaa. No työssäni Redesanissa se on sparraus ja kouluttaminen, mutta myös tämä somettaminen, ja etenkin kun saa somettaa teatterista! Vähän niinkuin työtä, mutta paljon enemmän. Harrastus, intohimo ja työ samassa paketissa. Mitä muuta voisi toivoa?

Edellisessä bloggauksessani kirjoitin #nElostelij4 hommastani Teatteri Eurooppa Neljässä. Lukaise sieltä lisää.

Tässä jutussa hehkutan parin viikon kokemuksiani "pestistä". Olen siis päässyt Vadelmavenepakolaisen harjoituksia seuraamaan ja sieltä teille somettamaan. Kuvia, videoita, livelähetyksiä... ja nyt tässä yritän kirjoittaa jotain järkevää bloggaustakin. Vaan ei ole helppoa kuvata syvälle menevää elämystä. Sen voi vain kokea. Vaikka tässä vaiheessa kyse on vasta harjoituksista, olen jo ihan inessä. Siis liekeissä ja rakastunut tähän(kin) settiin!

Satoi tai pastoi!

Tänään satoi lähes kaatamalla vettä koko päivän ja silti poikkesin harjoituksiin seuraamaan ja somettamaan. Melkein teki pahaa kun näyttelijät vesisateessa, sadehynttyyt yllä tekivät työtään. Toki kaikkien kasvoilta näki, että tämä on heidän rakas työnsä. Ei haitannut sateet, ainakaan se ei näkynyt tippaakaan, vaikka yksi näyttelijä olikin flunssan kourissa. Toivonkin todella säänherroilta tai rouvilta, että saisimme hyviä kesäteatterikelejä. Siksi että yleisöä riittäisi näytelmiin, mutta myös näyttelijöiden vuoksi, etenkin kun monessa paikkaa näytellään taivasalla, kuten Laajavuoressa. Katsojille toki on katettu katsomo.
Ohjaaja Tanjalotta Räikkä tsekkaa kässäriä
Tunnelmia tunnelmia!

YouTubesta löydät videotallenteita harjoituksista, nopeutettuna ja säädettynä ja veivattuna, vähän esimakua tästä linkistä.  Katso materiaalia harjoituksista ja tule itsekin toteamaan teatterin ihanuus. Varsinkin sinä, joka pidät musiikista, laulusta ja tanssista, sekä huumorista - on silloin Teatteri E4:n esitykset juuri sinua varten. Ihastuksen kylmät väreet kulkevat kroppani läpi vuorotellen vedet silmissä naurun rämähdysten kanssa.

Erityisesti kosketti Neija Välilän laulu ja omintakeinen sovitus Abban biisistä S.O.S.
Kuuntele pätkä tästä:


Teatteri on kuin perhe. Ja perheellä on koti. Kuten Juha Valkama haastattelussa kertoi, täällä tehdään kaikenlaista, lattiasta kattoon. Ei vain tulla töihin ja näytellä vaan pidetään yhtä ja hoidetaan homma. Ja se kyllä näkyy myös ulospäin. Harjoituksissa jo, mutta myös valmiissa näytelmissä. Vaikka eipä näytelmäkään taida koskaan olla "valmis". Se hioutuu aina matkan varrella. 

Innolla odotan jo perjantaita ja ensi-iltaa. Huomenna käyn vielä muutamat haastattelut ja iltaotokset tekemässä. Sitten ensi-illassa tunnelmia ennen enskaria.. ja täytyyhän se Pate Mustajärvi mennä katsomaan 15.7.2016 ;)  Katso sinäkin omat suosikkipiipahtajasi täältä ja tule mukaan katsomaan esityksiä, et varmasti jää kylmäksi! Seuraile #somepiipahtaja juttujani somekanavissa, etenkin Facabookissa ja pääset jo maistamaan fiilistä... vaikka kuten sanoin, sen voi tuntea parhaiten vasta tulemalla paikan päälle...
Minulle teatteri on suuri elämys ja koen joka kerta teatterissa käydessäni ja näyttelijöiden sekä muun henkilöstön touhuja seuratessani suurta yhteenkuuluvuuden sekä mystiikan tunnetta. Jokin kumma veto minullakin olisi eräänä päivänä päästä lavalle toteuttamaan näyttelijähaaveita. Siinä vain on sitä jotakin, ei sitä voi mitenkään selittää ulkopuolisille. Vain niille, jotka tuntevat samoin ja osaavat arvostaa teatterityötä. Lienee jokaiselle jokin harrastus, missä kokee samallalailla. Teatteri Eurooppa Nelosessa yhdistyvät näyttelemisen lisäksi aina vahvasti myös musiikki ja tanssi, joille sydämeni on sykkinyt aina. 

Digiloo, digilei siis vain ;)

Teatterissa nähdään - niin ja somessa!
Somepiipahtaja & Neija Välilä