Niin että mitenkä?
Tätä olen pohdiskellut tässä jo jonkin aikaa, että mitenkä? Olo on tällä hetkellä perin omituinen. Sisällä myllää: ylös ja alas. Korkealle ja kovaa, alas ja taas kovaa. Fiilistä terävöittää lähes kokopäivän kestänyt pääkipu, joka huipentui illan koulutuksen aikana migreeniksi. Tästä on hyvä päivä tehty. Siitäkin huolimatta.
Miehelläni Tomilla on tänään ollut upea yrittäjäpäivä. Ja yrittämisessä on juuri se ihanuus että näitä päiviä tulee usein. Toki tulee sitten niitäkin päiviä kun yrittäminen tuntuu työläältä, mutta eikös niitä tulekin jokapaikassa, siis niitäkin päiviä kun mikään ei suju ja voisi heittää hanskat kaivoon - tai tiskiin - mihin vain. Ja olen onnellinen mieheni puolesta.
Minulla on myös ollut pari hyvin erikoista päivää. Ja silti ihan tavallisia. Tekisi mieli kuuluttaa maailmalle tuntemuksiaan, mutta vielä pitää malttaa. Oikeastaan ei ole mitään sanottavaa ja silti on paljon!
... Tuntuuko sinustakin joskus tältä? Eikö olekin aika sekava. Jep.
Yritän kuumeisesti keksiä jotain biisiä joka kuvaisi tämän hetken tunnetilaa, vaan en löydä. Ehkäpä avaan spotifyn ja randomilla tsekkaan mikä ränkytys sieltä tulee - kuuntelen sanat ja vaikutun.
Tässä vaiheessa lukijan tulee miettiä että onko kirjoittajalla kaikki nallekarkit pussissa. Eipä tiedä ;)
Kirjoittaja vastaa: kokeiles itse, on ihanaa välillä revitellä. Hassutella, kirjoittaa vain sitä mitä sormet sattuu haluamaan... naputinapu. Nauraa itselleen.
Siitä on yrittäjän elämä tehty!
